Meijä dorpp

"Tual metän dakan ja niämen gannall o punanen dorpp
ja se dorpp o meijä. 
Se seiso koivistos järve rannall
ja kuisti viäres o koivupuu.

Ja auring paista nin gorjast siihe
kom bäev o bualill ja suvi maas.
Se sättek kulttahan gääri riihe
ja käyväp piilohom bellohaas.

Siält toimesamme me yhdes hyäri,
siäll o meill vanhuden durva kaks .
Nuap pellavpääk, kon dualls sannas pyäri,
net tleeva päev päeväld vahvemaks.

Ja pihalls seisova meijä nauda
tua lehm o Mansike, mull o Matt.
Nii valkkjoin hohtava akkunlauda
ja akknallt tuumisas istu katt.

Kyl meill o värkki, ei puutet mistä,
ja harmi harvo ja muutteks vaa.
Ja ko net tlee, ni mä lauluks pistä
ja harmik korppehen goikkis saa.

Sil tavallk kaikil mnää ilo hangi,
ko siin mnää laula ja naura nii.
Ja kesken gaike sit unhotangi,
miks laulum bätkähä otin gii."